OTE KALAJOEN JUNKKAREIDEN 70-VUOTISJUHLAHISTORIIKISTA VUODELTA 2000
Kalajoen Junkkarit ry:n perustava kokous pidettiin 19.1.1930, jolloin puheenjohtajaksi valittiin Niilo Ojala sekä muiksi johtokunnan jäseniksi Eemil Pehkonen, Kalle Pajala, Eino Kangas, Kalle Heusala, Leevi Myllylä, Vasankarista Erkki Niemelä, Mehtäkylästä Tuomas Tammela, Käännästä Arvo Tilvis, Tyngältä Veikko Torvi ja Rahjasta Jaakko Roukala. Sihteeriksi valittiin Kalle Heusala.
30- luvun alkuvuosina voimistelu näyttää olleen hyvin tärkeällä sijalla. Mm. vuonna -34 lähetettiin Helsinkiin 11- miehinen voimistelujoukkue. Samana vuonna Oulun hiihtoon osallistuivat Juho Kurikkala, V Juola, P Kärjä. Ounasvaaran talvikisoihin osallistui Jussi Kurikkala. Yleisurheilun Sm-kisoihin osallistui 100 metrille Pentti Oura.
Vuoden -36 toimintakertomuksessa mainitaan Juho Kurikkalan voittaneen 17 km:n Suomen mestaruuden. Samana vuonna mainitaan seuran iltamissa esitetyn 5 näytelmää.
Urheilusaavutuksissa merkittävin jakso sijoittui 30-luvun loppuvuosille Jussi Kurikkalan ja MM-ampujan Lauri Kaarran ansiosta.
Vuoden -40 johtokunnan kokouspöytäkirjan saatesanoiksi kirjoitti sihteeri Arvo Pahkala seuraavaa: "Viimetalvisen puolustussodan vaatimista uhreista huolimatta jatkamme kaikella tarmolla urheilutoimintaa paikkakunnallamme pienemmän, mutta itsenäisen Suomen onneksi ja valoisamman tulevaisuuden koittamiseksi kansallemme."
Sodan päätyttyä v-44 Junkkarilaiset olivat tylyjä isäntiä pm-hiihdoissa vieden 4 mestaruutta:J Kurikkala 30 km, Eila Saari 5 km, Viljo Juola ikäm. 10 km ja Ahti Saari alle 16 v 5 km.Ounasvaaran talvikisoissa Jussi Kurikkala voitti 50 km jo kolmannen kerran, ja Salapausselän 50 km hän voitti hirmuajalla 2.56,44.
40- luvun loppupuoli oli seurallemme menestyksen aikaa ja mm. maakuntaviestihiihto voitettiin vuosina 45- ja 46. Myös pyöräily tuli voimakkaasti mukaan ja piirrinmestaruuksia toivat Mauno Kärjä 100 km:llä, Alpo Peltola ja Kaarlo Marttala. Joukkuemestaruuden ottivat Mauno Kärjä,Eero Kärjä, Aaro Aaltonen ja Lauri Suni.
Vuoden -50 alussa Junkkarit kelpuutettiin vielä I-luokkaan mutta taantuma alkoi jo näkyä menestymisessä. Samaan aikaan seura kamppaili suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Vähitellen historian lehti kuitenkin kääntyi. Junkkareihin perustettiin naistoimikunta ja lisäksi NS:n naisvoimistelijat avustivat seuran rahanhankinnassa. Uusia lajeja kuten nyrkkeily ja suunnistus oli tullut seuran ohjelmaan sodan jälkeen ja nämä lajit kehittyivät voimakkaasti 50-luvulla. Erkki Nikupaavo ylsi jopa SM-mitaleille nyrkkeilyssä. Viisikymmenluvun lopulla seuratoimintaa vaikeutti vetäjien puute. Niinpä vuosilta -57,58 ja 59 ei ole löytynyt edes pöytäkirjoja, joista toiminta olisi selvinnyt.
Onneksi heti 60-luvun vaiheessa alkoi uusi nousukausi. Nuoria urheilijoita alkoi ilmaantua useaan lajiin ja uusina lajeina rynnistivät lentopallo, jääkiekko, painonnosto ja ammunta, jossa Martti Kaarta ylsi Suomenmestaruuteen saakka.
Myös yleisurheilussa ja hiihdossa alkoi tulla menestystä pm- ja Sm-tasolla; Mauri Myllymäen SM-hopea ja EM-kilpailujen viides tila pituushypyssä. Seija Rönnin mestaruus 300 metrillä ja Heikki Isopahkalan Suomen mestaruus kuulassa ovat kermaa muiden SM-menestysten joukossa.
70-luvulla yleisurheilu eli suurta nousukautta koko maassa, niin myös Junkkareissa. Piirinmestaruuksia saavutettiin vuonna -70 kaikkiaan 11 kpl, v. -71 12 kpl, v.-72 15 kpl, v. -73 8 kpl, v-74 12 kpl , v. -75 11 kpl jne eli koko vuosikymmenellä kaikkiaan noin 90 piirinmestaruutta.
Yleisurheilussa menestyivät erityisesti Seija Rönn, 5 SM-kultaa. Muita SM-tasolla menestyneitä olivat Veikko Ahola, Leila Rönn, Mirja ja Laura Kärjä, Timo Pajala, Raija Joensuu ja Harri Ojala. Myös suunnistajat menestyivät hyvin -70-luvulla eli saavutuksena oli lähes 30 piirinmestaruutta. Painonnostajat menestyivät niin ikään pm-tasolla hyvin. Lentopallossa 60-luvulla alkanut menestys jatkui vielä koko 70-luvun. Jääkiekko eli samanaikaisesti voimakasta nousukautta.
60-luvun lopulla Riitta Rahkon ja Veikko Juolan piirinmestaruudet merkitsivät sitä, että hiihtoon saatiin uusia ja lahjakkaita hiihtäjiä, jotka menestyivät eri sarjoissa koko 70-luvun ajan.
80- luku alkoikin räväkästi kun Kaustisen maakuntaviestiä Junkkarit vei kärjessä 5 ensimmäistä osuutta. Poikien viestijoukkue ja Merja Myllylä menestyivät myös SM-tasolla mitaleille asti. Lentopalloilu alkoi hivenen hiipua ja yleisurheilussa oli myös vuosikymmenen alussa laskukausi. Lasten urheilukoulutoiminta käynnistyi vuonna -83, jolla oli varmasti yleisurheiluun elvyttävä vaikutus. Samanaikaisesti myös muissa lajeissa elettiin voimakasta nousukautta. Mm. painonnostoon tuli uutta iskuvoimaa komeavartisen Juha Roukalan innostuttua lajista. Uutena lajina 80-lvulla nousi paini, joka hiihtomajan uusien tilojen myötä sai harjoitus- ja kilpailutilat.
Hiihdossa alkoivat uudet tuulet puhaltaa kun maakuntaviestijoukkue alkoi koostua yksinomaan junkkarilaisista. Niinpä Perhon maakuntaviestissä kalajokiset valtasivat kaikkien suureksi yllätykseksi II-sijan nousten näin räväkästi A-sarjaan.
90-luku onkin sitten ollut laajalla rintamalla junkkarien menestyksellisintä aikaa: Painonnostossa hiihtomajan punttisali on tuottanut huippunostajia kuin liukuhihnalta. Menestymisistä mainittakoon mm. pohjoismaiden ja sm-mitaleiden määrä 14 nostajan voimin on saatu yhteensä 78 kpl:tta, joista kultaisia peräti 30 kpl. Em. mitalisateen saivat aikaiseksi seuraavat nostajat: Juha Roukala, Mikko Ojala, Jorma Mattila, Heikki Niemi, Markku Roukala, Antti Vihelä, Simo Saari, Sari Heiniemi, Mika Vihelä, Hannu Niemi, Vesa Saari, Jari Matti-Niemi, Maria Saari ja Jouni Hihnala. Parhaana keskipohjalaisena seurana junkkarit on palkittu 90-luvulla kaikkiaan 6 kertaa. Painonnoston isä on eittämättä ollut Simo Saari, joka on itsekin kolistellut puntteja peräti 5:llä vuosikymmenellä vuodesta 1957 lähtien. MM-edustajana vv. -98 ja -99 on ollut Maria Saari sekä maaotteluissa ja Em-kisoissa on esiintynyt Heikki Niemi.
Koko vuosikymmenen junkkarien kirkkain tähti oli ilman muuta Kari Joki-Erkkilä, joka useissa arvokisoissa saavutti monia mitaleita: mm. Paralympialaiset 1992 Albertville: kultaa 5 km ja 10 km, hopeaa viestistä, 1994 Lillehammer:Kultaa 5 km ja 10 km, hopeaa viestistä ja pronssia 15 km, 1998 Nagano: kultaa 5 km ja 10 km, MM-kisat 1990 Jackson (USA): hopea 10 km, pronssi 5 km, EM-kisat 1989 Hurdahl (Norja): pronssi 5 km, neljäs 10 km, 1993 Baiersbronn (Saksa):Kulta 5 km, hopea 10 km ja viestistä, Pm-kisat 1991 Vierumäki : kultaa 5 km ja 10 km eli Saavutusta kerrakseen !
Myös yleisurheilussa -90 luku on ollut menestyksekäs keulakuvanaan tietenkin Antti Haapakoski. Antti nousi huipulle jo 16-vuotiaana v.87 hänen voitettuaan pika- aidat, kuten voitti myös vuonna v. 88. V. 89 Antti voitti 18 vuotisten halli SM:n sekä kesällä 110 aitojen SM- ja Euroopan mestaruuden. Huippuvuosi oli sitten vuosi -90, jolloin nuorten ja yleisen sarjan SM:n lisäksi hän voitti nuorten MM:n ajalla 13.74. Suomenmestaruuksia Antilla on ainakin 15 ja lisäksi Olympia- , EM- ja MM-edustuksia koko vuosikymmenen ajan. Lisäksi edustukset monissa maaotteluissa ja Euroopan Cupkilpailuissa, joista voitto vuonna 95. Ennätys on kovaa kansainvälistä tasoa 13,42.
Myös tyttöjen puolella on saavutettu menestystä. Annukka Virkkala otti v.91 SM-hopeaa N 18 200 metrillä sekä Sm-hallista pronssia v.-92 400 metrillä ja v.-93 200 metrillä.
Anni Suvanto ja Satu Santaholma ottivat joukkue SM- 3 -loikassa v.-97.Anna Saari, Mirkka Liimatta, Satu Santaholma, Anni Suvanto SM-viestien 4 x100 aj. III sija. Anni Suvanto ja Satu Santaholma v.-98 SM-joukkuehopea 3-loikassa. Sama tyttöryhmä saavutti myös v. -99
4 x100 m:llä viestipronssi ja lisäksi myös 4x100 aj:ssa niin ikään pronssia.
Anna Saaren henkilökohtaiset menestymiset:Kultamitali 14 v. 100m v.96, SM-pronssia pituudessa, SM-kulta 17v 60 m, kultaa myös 300 m ,Kalevan kisat Seinäjoki -99 hopeaa N 100 m, Nuorten Sm -99 17 v, hopeaa 100 m ,hopeaa 100 m aj. SM-hallit Kuopio v. 2000 pronssia 200 m, Nuorten SM-hallit Jyväskylä 19 v hopeaa 60 m eli yhteensä henkilökohtaisia SM-mitaleita 4 kultaa, 4 hopeaa, 2 pronssia. Maaottelumenestys: Pohjoismaiset moniottelut 16 v. hopeaa, Suomi-Baltia - maaottelu kultaa 200 m ja 4x100 m viesti, Suomi-Ruotsi maaottelu tytöt: Kultaa 100 m ja 200m, MM-kisat Puolassa -99 17 v. 100 m 11.sija. 15 v. Juho Kauppila on saavutttanut vuonna 2000 poikien 2000 metrin SM-hopean ja KLL:n mestaruuden.
Nuoria lahjakkaita urheilijoita on ollut mukana toki muitakin, esim. Samuli Sinkkonen, Tero Löf, Kari Jaatinen ja Aki Haapakoski. Samuli Sinkkonen saavutti yhdessä Haapakosken Antin kanssa 10-ottelun SM:n joukkuemestaruuden P 18 sarjassa. Lisäksi Samuli oli v. 91 P 20 sarjassa SM-kisoissa 800 metrillä pronssilla ja voitti kultaa seuraavana vuonna samassa sarjassa. Loukkaantumiset pilasivat hänen loistavasti alkaneen uransa.
Myös suunnistus on ollut Junkkareille menestyslaji -90 luvulla, niin kisojen järjestelyillä kuin urheilusaavutuksilla mitaten. Pm-mitaleita on tullut tukuttain mutta korkeammalla tasolla on menestynyt ainoastaan Kalevi Puusaari, joka saavutti v.98 veteraanien MM-hopeaa.
Hiihtosuunnistus sitä vastoin on menestynyt erittäin hienosti Junnikkalan veljesten ansiosta. Kalle Junnikkala kuului koko 90-luvun Suomen parhaimmistoon ja monet vuodet myös MM-valmennusryhmään. Hänellä on Mm-osakilpailuvoitto, Pohjoismaiden mestaruus viestissä ja pronssi henkilökohtaisessa kilpailussa pikamatkalla. SM-kultaa on 7, hopeaa 4 ja pronssia 6 kpl. Tämän lisäksi on vielä useita MM-edustuksia. Veli-Matti Junnikkala on saavuttanut SM-kultaa ja pronssia.
Ratamestareina ovat Junkkarimainetta niittäneet ainakin Kalevi Puusaari, Ilpo Junnikkala sekä Pentti ja Raimo Himanka. Myös suunnistuskarttojen laadinnassa ovat em. henkilöt tehneet mittavan työn. Kalevi Puusaari on aiemmin voittanut ratamestarikilpailujen SM:n.
80-luvulla alkanut paini saavutti menestystä 90-lvulla; junkkarilaisia painijoita oli mukana Helsingin suurkisoissa ja Vierumäkicupissa tuoden niistä myös mitalisijoja. Saavutuksena on myös KLL:n mestaruus ym. mitaleita. SM-mitaleille ylsi Pekka Mehtälä saaden hopean ja pronssin. Ja parhaiten menestynyt Antti Mäkelä saavutti 5 SM-mitalia viimeisimpänä SM-kulta 83 kg sarjassa.
TALKOOTYÖSTÄ JUNKKARIT TUNNETAAN
Jo kauaksi I ja II maailmansotien välille ajoittuu urheilukentän rakentaminen. Rakentamisessa olivat mukana Kalajoen Ns, Junkkarit ja suojeluskunta. Yhteistyö kestikin vuoteen -44 saakka, jolloin suojeluskunta lopetettiin ja se luovutti osuutensa Junkkareille, ja joka myi sitten osuutensa kunnalle 80-luvulla.
Hiihtomaja talvella 2004
Talkootyö ei suinkaan loppunut siihen vaan jatkui voimakkaana vv. 62-66, jolloin rakennettiin hiihtomajan vanhin osa. Vanha Kansallis- Osake-pankin toimitalo siirrettiin kirkolta hiihtomaastoon Keihäsojan Myllykosken partaalle. Siitä tulikin junkkarilaisen urheilutoiminnan keskus. Hiihdon lisäksi se toimi tukikohtana niin painonnostajilla kuin suunnistajillakin. Varsinainen urheilutalo siitä kehittyi 80-luvulla kun huomattavasti alkuperäistä suurempi lisärakennus rakennettiin alkuperäisen kylkeen.
Viimevuosikymmenten tunnetuin urheilujohtaja Jukka Uunila sanoi vihkiäissanoissaan v. 83 junkkarilaisten tehneen valtaisan työn rakentaessaan täysin talkootyönä upean urheilutalon.
Seuramme talkootyö ei suinkaan mahdu vielä tähän. Ensimmäinen 1 km:n valaistu latu tehtiin hiihtomajalle jo 70-luvulla ja 80-luvun vaihteessa saatiin jatkoa välillä hiihtomaja - Hiekkasärkät. Vuonna -85 vihittiin käyttöön valaistu Mariston lenkki sekä 90-luvulla vielä särkillä kiertelevä Sani-Fanin valaistu rata. Kaikki talkootyönä tehtynä. 80-luvun tietämille ajoittuu myös tekojääradan ja jäähallin rakentaminen.
-Heikki Rahkola-
Kalajoen Junkkareiden aloitteesta vuonna 1986 perustettiin hiihdon maailmanmestarin Jussi Kurikkalan patsastoimikunta. Toimikunta keräsi varoja mm. Jussi Kurikkalan taidemitalin myynnillä. Tänä vuonna patsastoimikunta on lopettanut virallisen toimintansa ja patsaan rakentamisesta ylijääneistä varoista perustettiin Jussi Kurikkalan patsasrahasto. Rahaston tarkoituksena on tukea kansalliselle tai aina kansainväliselle tasolle päässeiden nuorten hiihtäjien valmennusta. Kalajoen Junkkarit yhdessä patsastoimikunnan kanssa luovutti 23.8. patsaan kaupungin omaisuudeksi. Luovutustilaisuudessa kaupungin puolesta vastaanottajina liikuntasihteeri Jouko Moilanen ja kaupunginjohtaja Jukka Puoskari. Junkkareiden puolesta puheenjohtaja Juha Nivala, Kurikkalan suvun edustaja Esa Kurikkala, työvaliokunnan puheenjohtaja Alpo Siipola, patsastoimikunnan sihteeri Raija Mäkelä, Junkkareiden hiihtojaoston puheenjohtaja Helvi Pajala ja seuran silloinen puheenjohtaja ja patsastoimikunnan puheenjohtaja Heikki Rahkola.